Kaksikymmentäyksi tallia, neljäkymmentäkaksi kuljettajaa. Kuusi tuntia Monzan vauhdikasta rataa, ja kuusisataa hevosvoimaa takarenkaille. Neljä eri kuljettajaluokkaa, joista jokaisessa sankka joukko nimekkäitä osallistujia. Näistä olosuhteista lähdettiin sunnuntaina mittelemään paitsi kunniasta, myös komeasta palkintopotista!

Kilpailupäivä alkoi aikaisin, sillä ensimmäiset vapaat harjoitukset lyötiin käyntiin jo aamuyhdeksältä. Unisimmat olivat vielä sahaamassa tukkeja, mutta heti alusta alkaen oli radalla tapahtumia, kun kuljettajat toisensa jälkeen ottivat tuntumaa päivän olosuhteisiin. Vuodenajasta huolimatta ne olivat varsin lämpimät, joten toppatakkeja ei varikolla tarvittu. Ei sillä, Italiassa niille harvemmin tulee yleensäkään käyttöä...

Aika-ajot olivat vuorossa juurikin lounasajan korvilla. Kellon lyödessä puolta vaille keskipäivän aloitettiin taistelu paalupaikasta. Pitkään näytti siltä että vasta ensiaskeleitaan sim racingin parissa ottava, toki pääosin entisistä Off Track Racingin kuljettajista koostuva Blue Rose Team olisi matkalla kohti jättipottia. Tallillahan oli viivalla peräti neljän auton verran kuljettajia, joista ennen kaikkea numerolla 17 WRC-kuljettaja Kalle Rovanperä sekä autossa 18 rellestänyt vuoden 2019 eSM-finalisti Jarno Sippola esiintyivät edukseen. Lopussa kuitenkin olosuhteet paranivat, ja Black Star Racingin Jesse Telkkälä nosti tallinsa tulosliuskan kärkeen. Parhaimpansa yrittivät niin Kalle kuin Jarnokin, mutta heillä ei muiden lailla ollut asiaa Jessen vauhtiin.

Paalupaikka irtosi ajalla 1:35.087, vajaan sekunnin kymmenyksen erolla Blue Rose Teamin autoihin 17 ja 18. Neljänneksi ehätti Foracer Sähkötechiä edustava nuori Jarno Leskinen, jonka takaa löytyi Blue Rose Team #147, Blue Rose Team #19, ja hieman yllättäen sijalle 7 yltänyt Ristolainen Engineering. Kärkikymmenikköä täydensivät #16 Speedweekend, #11 X-R'cer 1 sekä #45 Auto Apaja e-racing.

 

Dramaattinen alku

 

Startti tapahtui kellon lyödessä 12. Aurinko paistoi kirkkaana Italian taivaalla, mutta tiedossa oli ettei koko kilpailua päästäisi päivänvalossa paistattelemaan. Pimeys oli kuitenkin vain kaukainen pelko, sillä edessä oli kilpailun vaarallisin hetki: Startti. Vaikka kyseessä olikin lentävä lähtö, ei Monzan ensimmäisen shikaanin vaarallisuutta sovi ikinä aliarvioida.

Turva-auton väistettyä tieltä painoi Black Star Racingin aloittava kuljettaja Toni Lähteenmäki kaasupolkimen suomalaisasentoon, ja näin startti oli tapahtunut. Blue Rose Teamin 18, puikoissaan Sippola, onnistui kuittaamaan numerolla 17 aloittaneen Luka Nurmen tiukan taistelun jälkeen. Ensimmäisestä shikaanista selvittiin kohtuullisen kunnialla. Kärjen osalta myös toinen meni ihan hyvin, kunnes kuva siirtyi kohti keskipakkaa: Pohja-aika Racingin Teemu Pohja vaihtoi linjaa juuri ennen jarrutusta, ja FiSU Endurance Haimonnilla aloittanut Ossi Peltola ei voinut muuta kuin katsoa kauhuissaan autojen liukuessa kohti nurmikkoa. Jarruttaminen liukkaalla pinnalla oli mahdotonta, ja Pohjan punertava prototyyppi syöksyi hurjaa vauhtia radalla olevia autoja kohti.

Kuin ihmeen kaupalla katastrofilta kuitenkin vältyttiin: Pohja liukui Sami Ristolaisen (Ristolainen Engineering) ja Matti Alamäen (X-R'cer 1) välistä suoraan shikaanin läpi. Peltola ei ollut niin onnekas, sillä hän osui Alamäen kanssa yhteen, nostaen rallicross-legendan hetkeksi kahden renkaan varaan. Matti ei kuitenkaan tästä ollut moksiskaan, sillä ilma renkaiden alla oli tuttu tunne. Nopea korjausliike ja näin matka jatkui olosuhteisiin nähden pienin vaurioin.

Lisää draamaa saatiin heti toisen kierroksen alussa. Jarno Sippolan sekä Foracer Sähkötechillä aloittanut Markus Aaltonen taistelivat toisesta sijasta ensimmäiseen shikaaniin tultaessa. Vasemmalla puolella ollut Sippola tuli ulkopuolelta sisään, mutta sai sisäpuolen haltuunsa mutkasta ulos tullessa. Sippola ei kuitenkaan kyennyt pitämään linjaansa täysin, vaan liukui Aaltosen eteen. Osuma oli valmis. Vaikka vauhtia ei ollut paljoakaan, kärsi Sippolan auto huomattavia alustavaurioita. Näin joutuivat #18 Blue Rose Teamin mekaanikot töihin ennen kuin kilpailu ehti kunnolla alkaakaan, ja Jarno puolestaan löysi itsensä varikkostopin jälkeen viimeiseltä sijalta. Kova kolaus ennakkoon palkintokorokkeelle veikkaillulta tiimiltä.

Kärjessä puolestaan tahtipuikkoa heilutti Toni Lähteenmäki. Luka Nurmi ajoi miestä kuitenkin tasaisesti kiinni, mutta se aiheutti enemmän jännitystä katsomossa kuin Black Starin pilttuussa, sillä tallilla oli taktiset kuviot hyvin selvillä. Jotain Tonin ja Jesse Telkkälän itseluottamuksesta kertoo muuten se, että taktiikka oli annettu ennakkoon tiedoksi myös kilpailun selostajille! Liike, jota harvoin näkee, mutta soisi tapahtuvan useamminkin. Tavoitteena Tonilla oli ajaa pidempi ensimmäinen stintti ja näin alkukierrokset menivätkin pitkälti taloudellisuusajon merkeissä. Nuori Luka Nurmi ei moisista turhaan huolehtinut, vaan ajoi Lähteenmäen ensin kiinni ja sitten porhalsi suoraan edelle noin kymmenen minuutin jälkeen. Toni ei tästä ollut puolestaan moksiskaan, vaan asettui Lukan imuihin ja kiitti vetoavusta.

Kilpailu jatkui tasaisissa merkeissä läpi ensimmäisen stintin. Kuljettajat yksi kerrallaan löysivät paikkansa jonosta. Kärjen takana Foracer Sähkötech teki "lukanurmet" Lähteenmäen tiputtua Nurmen imuista, ja Markus Aaltonen osoitti ettei toisen kierroksen kolari aiheuttanut juurikaan autoon vaurioita. Toinen sija oli heidän. Peräänsä Black Star Racing sai #19 Blue Rose Teamin, mutta Niko Arvilommi vaikutti tyytyvän vain seurailemaan Tonin menoa.

Puolen tunnin ajon jälkeen kärkipaikka vaihtoi hetkeksi omistajaa. Luka Nurmi teki jarruvirheen ja joutui oikaisemaan ensimmäisen shikaanin kanttikivien yli. Aaltonen livahti edelle ja vilkutti mennessään. Foracerin pilttuussa oli syystäkin varsin maireat ilmeet - ainakin vielä tässä vaiheessa kilpailua...

 

Tarkan markan kolmikko

 

Ensimmäiset suunnitellut stopit nähtiin kierroksella 21. Varikolle kurvasi lähes koko konkkaronkka, mutta kolme autokuntaa oli onnistunut bensansäästötavoitteissaan. #21 Black Star Racing, #19 Blue Rose Team sekä hieman taaempana majaillut #77 Vauhdin Festivaali kuljettanaan Onni Peltonen painelivat portin ohi muiden tullessa tankintäyttöpuuhiin. Näin oli heillä etu hallussaan kilpailun puksuttaessa eteenpäin.

Kierrosta myöhemmin tulivat myös kitupiikit katsastamaan varikkosuoran tarjonnan ja huoltamaan kulkupelinsä. Kärjen osalta todettiin renkaissa olevan pintaa vielä aivan riittävästi. Renkaanvaihtoon kuluva aika on kymmeniä sekunteja, eikä sitä saataisi radalla n. 35 minuutissa kiinni mitenkään. Odotettiin, että osa talleista tulisi vaihtamaan tuoretta kumia kahden stintin jälkeen, mutta jopa triplastinttausta pidettiin ainakin varteenotettavana vaihtoehtona.

#17 Blue Rose Team oli ottanut jälleen piikkipaikan haltuunsa, eroa takana seuranneseen #20 Foracer Sähkötechiin oli parisen sekuntia. #21 Blue Rose Team seurasi kolmantena kuuden sekunnin päässä, hänen vanavedessään #19 Blue Rose Team ja viidentenä sitten hienosti aloittanut #2 Ristolainen Engineering.

Parasta taistelua toisella stintillä nähtiin keskipakassa. #8 Iceboys Racing Team oli numeronsa mukaisella sijoituksella, perässään #45 Auto Apaja e-racing, #14 X-R'cer 3 sekä #77 Vauhdin Festivaali. Heistä viimeksi mainitun puikoissa Onni Peltosella oli bensaetu puolellaan, eikä meno vaikuttanut kovinkaan hätiköivältä. Letkassa on hyvä säästää menovettä, ja pedata itselleen hyvää asemaa jatkoa ajatellen. Tai niin ainakin kuviteltiin - Peltonen nimittäin heitti melkoisen muikkusukelluksen X-Racerin Mika-Matti Trogenin sisäpuolelle, ja näin sai maailmanmestarin isäpappa tyytyä vain toteamaan tilanteen. Peltonen ei lopettanut rynnistämistään tähän, vaan kuittasi kierrosta myöhemmin myös Auto Apajan Jukka Ojan. Jukka ei tästä ollut kovin mielissään, ja haki uudestaan vierelle Curva Grandessa. Toiseen shikaaniin tultaessa autot koskettivat Ojan ollessa sisäpuolella, ja kääntäessä sisään oli tilaa ainoastaan yhdelle. Peltola jäi kärsijän rooliin, joutuen leikkaamaan shikaanin suoraksi. Trogen kiitti ja kuittasi molemmat hetkeä myöhemmin, ottaen 9. tilan haltuunsa.

Hieman ennen toista stoppia teki Niko Arvilommi jarruvirheen toisessa shikaanissa. Hän oli ajanut erinomaisesti alussa, pysyen aivan Black Star Racingin vanavedessä, mutta virhe maksoi hänelle ja #19 Blue Rose Teamille nelisen sekuntia sekä ennen kaikkea kallisarvoisen imuavun. Nyt joutuisi #19 joko ajamaan Black Starin uudestaan kiinni tai säästelemään bensaa puhtaassa ilmassa. Kumpikaan tehtävä ei tulisi olemaan sieltä helpoimmasta päästä, ei varsinkaan altavastaajina taisteluun lähtevälle kaksikolle. Varikolla suoriuduttiin kuitenkin nopeammin, ja näin oli yht'äkkiä tilanne päälaellaan: #19 johti kilpailua! Heidän vanavedessään seurasi renkaanvaihdon väliin jättänyt Black Star Racing. #20 Foracer Sähkötech puolestaan vaihtoi tuoretta seosta alle ja ratin taakse istutettiin kesän Formula Esports Finland -sarjan voittaja Jarno Leskinen. Myös useat muut tallit vaihtoivat kuskia tähän väliin, tosin #17 Blue Rose Teamin Kalle Rovanperä vaurioitti autoaan alkuvaiheissa ja ei näin päässyt ihan siihen tahtiin, mitä rallifanit mieheltä odottivat.

Neljät tuoreet renkaat aiheuttivat myös sen, että noin puolentoista tunnin kohdalla otti #20 Foracer Sähkötech kärkipaikan takaisin nimiinsä. Ensimmäisellä stintillä hetken johtanut duo oli nyt kovassa tahdissa: Leskinen löi ruutuihin kilpailun nopeimman kierroksen, saaden Arvilommin sekä Lähteenmäen kaltaiset rattimiehet ainakin näennäisesti kalpenemaan. Karkumatka alkoi hyvin yhdestä, vaikka yksi lukkojarrutus hieman menoa hidastikin. Näin oli Leskinen todella hyvässä asemassa, varsinkin kun päävastustajilla oli pitkä stoppi edessä. Renkaanvaihdon jälkeen ero kasvoi jo lähes 25 sekuntiin, mutta sen jälkeen muuttui tiimin päivä kirkkaasta sysimustaksi.

Lähes kaksi tuntia oli takana, ja Leskinen ajoi ylhäisessä yksinäisyydessään kärjessä. Edessä oli #77 Vauhdin Festivaali -auto, jota ohjasti Mikko Korpela itse. Tullessa Ascari-mutkayhdistelmään lähti Leskinen ohittamaan sisäpuolelta Korpelaa, mutta yritys oli epätoivoinen. Korpelan käännettyä mutkaan väisti Leskinen vasemmalle puolelle, josta auto pomppasi korokkeiden ja nurmikon kautta takaisin radalle ja suoraan Korpelaa kylkeen. Koko tilanne näkyi suorassa lähetyksessä ja hetkessä olivat auton #20 voittohaaveet murskautuneet Monza hietokolle. Vauhdin Festivaali -auto koki vielä kurjemman kohtalon, sillä auto pyörähti katon kautta ympäri. Vauriot kumpaankin menopeliin olivat mittavat, puhumattakaan sitten kolauksesta nuoren Jarno Leskisen itseluottamukseen.

Tilanteen seurauksena kärkipaikan peri #17 Blue Rose Team, ja tuomariston langetettua #20 Foracer Sähkötechille varikon läpiajorangaistuksen otti kakkossijan haltuunsa Black Star Racingin Jesse Telkkälä, vain muutaman sekunnin johtavaa Kalle Rovanperää jäljessä. Kolmantena seurasi #19 Blue Rose Team, joka oli matkalla myös säästöliekillä - tai niin ainakin luultiin. He kuitenkin vaihtoivat täyden vauhdin taktiikkaan menetettyään imuavun - päätös, jonka melko moni kieltämättä kyseenalaisti.

 

Auringonlaskun ratsastajat

 

Puolivälin krouvissa voisi kuvitella, että asetelmat kärjen osalta olisivat vakiintuneet. Vielä mitä - kellossa oli 2 tuntia ja 51 minuuttia jäljellä, kun #21 Black Star Racing ja #19 Blue Rose Team porhalsivat rinnakkain kohti Monzan ensimmäistä shikaania! Varikkostoppien jäljiltä oli jälkimainitun ratissa Niko Arvilommi ottanut hetkeksi piikkipaikan haltuunsa, mutta Toni Lähteenmäki oli palannut Black Starin ohjaimiin ja häntä ei hirveästi kiinnostanut peesailuhommat. Puhdasta ilmaa eteen, kiitos oikein paljon ja näin oli johtpaikka palannut purppuranmustiin väreihin. Kolmantena seurasi #17 Blue Rose Teamin Luka Nurmi, myös täysin samassa nipussa. Hetken päästä vaihtoivatkin sinisen ruusun edustajat sijoituksia, ja näin Nurmi lähti jahtaamaan Tonia. Kilpailun alkuvaiheita seuranneet kokivat tässä kohtaa varmasti melkoisia takaumia...

Kauaa ei tarvinnut johtotaistelun uudelleensyttymistä odottaa. Vain runsaat kymmenen minuuttia edellisistä tapahtumista, ja Luka Nurmi suoritti tyylipuhtaan liikkeen. Lähteenmäki aseittautui imuihin, eikä suostunut kyydistä tippumaan vaikka Luka kuinka yritti painaa karkuun. Varikkostoppien tullessa vastaan peri Lähteenmäki jälleen kerran johdon, #17 Blue Rose vaihtoi Nurmen tilalle Kalle Rovanperän, ja Arvilommi #19 Blue Rosen ratissa oli jäänyt jo kymmenen sekuntia johdosta.

Paljon puhutun kärkikolmikon takana oli sijoitustaistelu myös kovaa. Nelospaikalla pitkään kurvaillut Iceboys Racing Team, kuljettajinaan Henri Tuomaala sekä Jani Huusela, sai seurakseen kovaa suoritusta alun katastrofin jälkeen tehneen #18 Blue Rose Teamin. Jarno Sippola ei jättänyt hirveästikään arvailujen varaan, ja nosti autokuntansa vain yhden sijan päähän podiumista! Sijoitus on jo sinällään hieno, puhumattakaan sitten siitä henkisestä kantista ja suoritusvarmuudesta jota vaatii luovia tiensä koko letkan läpi ja palautua aikaisemmasta virheestä noin nopealla aikataululla. Mihin olisikaan tämä kaksikko yltänyt, jos toisen kierroksen tapahtumat olisivat menneet toisin...?

Seuraavana letkassa seurasivat #20 Foracer Sähkötech, #147 Blue Rose Team, ja #2 Ristolainen Engineering. Myös #16 Speedweekend, #45 Auto Apaja e-racing sekä #11 X-R'cer 1 olivat hyvinkin mukana taistelussa kärkikymmenikön paikoista, puhumattakaan sitten kuljettajakohtaisista luokkasijoituksista. Varsinkin taistelu Speedweekendin Pekka Seppäsen sekä Iceboys Racing Teamin Jani Huuselan välillä tarjosi jännitystä pimenevään iltaan, eikä kolmikko Jukka Oja - Jarmo Leivo - Mikko Korpela pistänyt taaempana Pekkaa pahemmaksi. Valitettavasti vain #45 Auto Apaja e-racingin osalta matka jatkui Ojasta allikkoon, sillä sekä Leivo että Korpela painelivat ohitse melkoisen nopealla aikataululla. Sijat 11-13 jaettiin uusiksi, ja matka jatkui. Mikä tärkeintä, kaikki kolme autoa olivat edelleen ehjänä, joten ainakaan vielä ei mahdollinen väsymys johtanut niihin kuuluisiin kardinaalimokiin.

Kärjessä alkoi tapahtua jälleen. Kalle Rovanperä oli ajanut stoppiruljanssin jälkeen Toni Lähteenmäen kiinni, ja myös kuitannut edelle. Kallelle kuitenkin tapahtui tämän tason kuljettajalle harvinainen jarruvirhe, jonka seurauksena Toni pääsi kuittaamaan johtopaikan takaisin nimiinsä. Kun välissä oli vielä kierroksella ohitettavia autoja, oli soppa valmis. Mitään sen vakavampaa ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan, vaikka Rovanperä ja #17 Blue Rose Team hieman aikaa menettikin. Taistelu jatkui hetken aikaa, kunnes opiskelijavalo ilmoitti tarpeen tankkaukselle. Samalla Luka Nurmi teki paluun ratin taakse. Black Starin stoppia saatiin odotella jo melko pitkään, kunnes viimein malttoi Toni kurvata radalta pois ja luovuttaa sen Jesse Telkkälän varmoihin käsiin viimeisen tunnin ajaksi.

Tässä kohtaa alkoi myös taktiikan merkitys nousta esiin, sillä vaikka radalla oli johdossa Luka Nurmi, joutuisi hän tekemään myös ylimääräisen varikkostopin. Kun Jesse vielä nappasi kärkipaikan haltuunsa puolisen tuntia ennen maalia, alkoi vaikuttaa siltä että enää vain korkeampi väliintulo tai karmaiseva ajovirhe voisi vesittää Black Star Racingin juhlat. Loppukierrokset ajettaisiin kuitenkin pilkkopimeässä, joten aivan vielä ei voitu lopputuloksia varmoiksi julistaa.

Taaempana sijoitustaistelut jatkuivat edelleen aina hamaan loppuun asti. Myöskään draamalta ei vältytty, sillä Jari Jyrkiäinen pyöräytti #7 X-R'cer 2 -autonsa Ascari-mutkassa muutamaa minuuttia ennen loppua, ja aiheutti #77 Vauhdin Festivaalin Onni Peltoselle ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Näin joutui Jari ajamaan loppukierrokset maaliin ilman valoja, ja totesikin että on ehkä parempi tuoda kiesi varikolle kuin aiheuttaa muille ongelmia.

Viilenevä rata toi myös toisen jännityksen kohteen, sillä taistelu kilpailun nopeimmasta kierroksesta kävi viimeisen tunnin aikana melko tuimana. Lopulta sen vei nimiinsä kukas muukaan kuin alun vaikeuksista sittemmin toipunut #20 Foracer Sähkötech. Kierros 203 taittui aikaan 1:35.788, ja siitä ei kukaan muu pystynyt enää pistämään paremmaksi.

Black Starin pilttuussa tuota kuitenkaan tuskin laajemmin noteerattiin. Kamerat seurasivat autoa numero #21 ja sen ratin takana operoivaa Jesse Telkkälää, eikä syyttä. Virheetön ajo ja maltillinen taktiikka toivat kaksikolle Telkkälä - Lähteenmäki yleiskilpailun voiton Vauhdin Festivaalin kuusituntisesta. Täysin ansaittu tulos ja huikea esitys - hattu päästä!

Toisena maaliviivan ylitti #17 Blue Rose Team, joka jäi voittajalle 45 sekuntia. Esitys oli silti vakuuttava ja ennakkoluuloton, varsinkin kun tietää Kalle Rovanperän varsin rajallisen iRacing-kokemuksen. Luka Nurmeakaan ei voida täysin konkariksi lukea, joten tästä on hyvä lähteä rakentamaan tulevaisuutta.

Kolmantena nähtiin lisää sinistä, kun #19 Blue Rose Team otti ruutulipun vastaan. Kaksikko Niko Arvilommi - Teppo Remes ei lopulta aivan yltänyt Black Starin tai sisartiiminsä vauhtiin, mutta palkintokorokepaikka on varmasti enemmän kuin tervetullut.

Blue Rose Teamin kansallista debyyttiä säesti alun vaikeuksien jälkeen hienosti noussut #18, kuljettajinaan Dan Puha sekä Jarno Sippola, jonka neljäs sija oli sinnikkään taistelun tulos. Viidenneksi sijoittui #20 Foracer Sähkötech parilla Leskinen-Aaltonen. Parempaankin olisi ollut ainesta, mutta vauhti miehillä oli kohdillaan. Nopein kierros toi kaivattua balsamia haavoihin.

 

Luokkavoittajat

 

Yleiskilpailu: #21 Black Star Racing - Toni Lähteenmäki, Jesse Telkkälä

 

Semipro: Onni Peltonen (#77 Vauhdin Festivaali)

 

Masters: Teppo Remes (#19 Blue Rose Team)

 

Golden Masters: Matti Alamäki (#11 X-R'cer 1)

 

Kaiken kaikkiaan Vauhdin Festivaali 6h Monza tarjosi juuri sitä, mitä simukansa kaipasikin. Hyvää kilpailua tasaväkisissä olosuhteissa, koko sunnuntain täydeltä viihdyttävää seurattavaa, sekä tietysti huippuluokan esityksiä niin maailmanluokan kuljettajilta kuin myös kotimaassa kunnostautuneilta nimiltä. Kilvanajon henki oli rehtiä mutta kovaa, eikä tapahtuma varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Odotammekin innolla, mitä tuleman pitää. Yleinen mielipide tuntuu kuitenkin olevan melkoisen selkeä: Tätä lisää, kiitos!

 

Jälkitunnelmista pääset nauttimaan alla olevasta linkistä.

 

Kuvat: Joni Heikkinen/FiSRA