Digital Racing eSM-karsintasarja jatkuu sunnuntaina Zolderista

1.5.2021 klo 12.00 - Ossian Puhakka

 

Uutta ja vanhaa. Sitä edustaa karsintasarjan toisen osakilpailun areena, Circuit Zolder. Toisin kuin monilla muilla moderneilla kilparadoilla, ei täällä ulosajoalueita ole asvaltoitu. Seinätkin ovat paikka paikoin jopa pelottavan lähellä. Löytyy nopeita mutkia, korkeuseroja, sekä haastetta riittämiin. Ja kun pääpirteetkin ovat säilyneet ennallaan vuodesta 1963 lähtien, voidaan syystäkin puhua varsin mittavasta historiasta.

Silti Zolder harvoin mainitaan puhuttaessa Euroopan parhaista, kuuluisimmista, tai haastavimmista kilparadoista.

Syyt tälle ovat oikeastaan yksinkertaiset: Rataa ei nykyisellään tunneta kovin laajalti. Osasyynä voidaan mainita se, etteivät meilläpäin tunnetuimmat kilpasarjat täällä pysähdy - Belgiasta kun sattuu löytymään eräs toinen, hivenen tunnetumpi baana. Niinpä monien mielissä Zolder onkin jäänyt "pikkuveljen" asemaan; sinänsä ihan kiva rata... mutta.

Toki muitakin seikkoja on, miksei Zolder aikaisemmin ole ollut osa esimerkiksi eSM-kalenteria. Ensinnäkin radalla ei ohituspaikkoja juurikaan ole. Toisekseen... ne shikaanit. Korkeat kanttarit ja herkästi rikkoutuvat kilpurit eivät ole yhdistelmänä se paras mahdollinen. Juuri näistä syistä aniharva kuljettaja nostaa paikan omien suosikkiensa joukkoon. Mutta, ehkäpä tämän viikonlopun jälkeen tilanne on toinen.

 

Aika-ajot

 

Tehdään tässä vaiheessa yksi asia täysin selväksi: Näissä artikkeleissa tullaan jatkossakin puhumaan aika-ajoista, vaikka virallinen termi tiistaista perjantaihin ajettavalle osuudelle onkin "esikarsinta".

Nyt kun tämä on klaari kaikille, niin lienee syytä vilkaista tulosluettelon suuntaan. Ensimmäisenä huomiona on yksi puuttuva nimi: KOVA Esportsia edustava Valtteri Alander. Porilainen nappasi kauden avauskilpailusta tärkeän voiton, ja samalla varmisti luonnollisesti myös finaalipaikan. Kukaan ei kiellä ajamasta myöskään kauden muita osakilpailuita, mutta opiskelut menevät keväällä edelle - näin hän voi syksyllä keskittyä sekä finaaleihin että muihin sarjoihin kaikessa rauhassa. Ymmärrettävä päätös kaikin puolin, samoin täysin oikea.

Kuka sitten ottaa Alanderin paikan kärjessä? No, Hockenheimin jälkeen veikkaukset kohdistuivat vahvasti neljään nimeen, joista kaksi ovat miehen tallikavereita.

 

Matti Sipilä (KOVA) ajoi Hockessa paalulle, ja oli hyvässä vireessä aina valitettavaan yhteentörmäykseen saakka. Häntä ei nytkään voitaisi ottaa pois laskuista, sillä sen verran vakuuttavaa meno viime viikolla oli. Vaikkei pisteitä taskuun tullutkaan sellaista määrää mikä miestä tyydyttäisi, antaa puhdas nopeus varmasti aimo annoksen itseluottamusta.

Antti Ahola (KOVA) oli sprinttilähdön väriläiskä. Varsinkin lopun kiivas taistelu tallikaveri Alanderia vastaan nostatti sekä kulmakarvoja että odotuksia Aholan suhteen. Aggressiivisuutta löytyy tarpeeksi selviämään tiukoista taisteluista, säädöt tuntuvat olevan kunnossa, eikä vauhdissakaan ole moittimista. Tulee uudestaankin taistelemaan voitoista tämän kauden aikana.

Kim Eriksson (Black Star Racing) säväytti tallikavereineen ennen kaikkea taktisilla valinnoillaan. Mustat tähdet painoivat suorilla kovaa, eikä meno mutkissakaan nyt huonoa ollut. Kim sivuutetaan kovin usein kärkiveikkauksista, vaikka turkulainen on kerta toisensa jälkeen todistanut olevansa kansallista eliittiä. Kolmea SM-mitalia ei tuurilla saada.

Matti Kaidesoja (Inertia SimRacing) on kaksinkertainen suomenmestari. Se on meriitti, joka yksinään ansaitsisi jo paikan tällä listalla. Hän myös osoitti vauhtinsa olevan edelleen tallessa ylittämällä avauskilpailun päälähdössä maaliviivan ensimmäisenä. Tuomariston langettama aikarangaistus törmäyksestä Sipilän kanssa lopulta vei lapualaiselta tämän meriitin, mutta suorituskyvystä ei jäänyt epäilystä.

 

Heistä kukaan ei kuitenkaan tuota himoittua kunniaa nimiinsä saanut. Ei, vaikka parhaansa yrittivätkin. Paalupaikalta sunnuntain karsintakilpailuun lähtee nimittäin Inertian Matias Vitikainen, tuo Simpeleen Schumacherinakin tunnettu ratinpyörittelijä. Hocken harjoituksia haittasi samana viikonloppuna ajettu arvostetun 24H SERIES ESPORTS -sarjan päätöskilpailu, josta hän yhdessä tallikaveri Eero Tuomisen kanssa kävi hakemassa mestaruuspystin Suomeen.

Nyt vastaavia esteitä ei ollut, ja se näkyi. Tämä ei missään nimessä ole ensimmäinen kerta kun Matias säväyttää yhden kierroksen nopeudellaan - monet varmasti muistavat viime kauden päätöskilpailun. Vaikka Hockenheimissakin ehti Matias pitkään jopa johtaa sprinttikilpailua, ei hänen raa'asta nopeudestaan silti saanut täyttä kuvaa. Johtopaikka tuli enemmänkin hyvän lähtösijoituksen ansiosta. Se täytyy toki ansaita, mutta KOVA-kaksikon ajettua hänet kiinni tuntui Vitikainen jopa yllättävän aseettomalta.

Nyt tilanne on kuitenkin täysin toinen, ja Matias lähteekin ennakkosuosikin viitta harteillaan sunnuntain kilpailuun. Pisteissäkään tilanne ei ole huono: Kolmossija siellä tarkoittaa sitä, ettei varmistelemaan tarvitse välttämättä lähteä.

Rinnalta matkaan ampaisee puolestaan tallikaveri Matti Kaidesoja. Tallimääräyksiä tuskin Inertiallakaan liiemmin on, mutta tovereiden välillä tuskin nähdään samanlaista ilotulitusta kuin vaikkapa aikaisemmin KOVA-kaksikon kesken, tai yleisesti Hockenheimin päälähdön alussa. Karkuun pitää päästä, se on selvää, varsinkin kun perästä löytyy kolmikko Ahola-Eriksson-Sipilä. Hommasta voi tulla varsin mielenkiintoista, varsinkin jos Black Starit ovat taas pienellä siivellä liikkeellä. Kuten aikaisemmin todettiin, ei ohituspaikkoja Zolderissa ihan liikaa ole...

Mitenkä sitten ne muut?

No, neljä tuhannesosaa erottaa seuraavan kolmikon toisistaan, ja sieltä löytyy kaksi suomenmestaria. Aleksi Elomaa (ineX Racing) porhalsi kuudenneksi, perässään Inertian Dani Korpi sekä Hockenheimissa karvaan pettymyksen kokenut, Williams Esportsin riveissä vaikuttava Joni Heikkinen. Myös perinteikäs Glacier Racing sai kärkikymmenikköön oman edustajansa Teemu Korhosen muodossa. Viimeisen suoran jatkopaikan vei veljensä tavoin paluuta radoille tekevä Jonne Heikkinen, joka edustaa myös vahvaa Inertia-rintamaa.

 

Aika-ajojen tulokset:

1. Matias Vitikainen Inertia SimRacing 1:19.590
2. Matti Kaidesoja Inertia SimRacing +0.086
3. Antti Ahola KOVA Esports +0.099
4. Kim Eriksson Black Star Racing +0.166
5. Matti Sipilä KOVA Esports +0.179
6. Aleksi Elomaa ineX Racing +0.193
7. Dani Korpi Inertia SimRacing +0.195
8. Joni Heikkinen Williams Esports +0.196
9. Teemu Korhonen Glacier Racing +0.222
10. Jonne Heikkinen Inertia SimRacing +0.223

 

Esikarsintakilpailut

 

Kuten tällä kaudella on tapana, taistelevat seuraavat aika-ajojen seuraavat 60 kuljettajaa jatkopaikoista sunnuntain esikarsintakilpailuissa. Heidät jaetaan kahteen, 30 kuljettajan lähtöön, joista kummastakin 10 parasta selviävät mukaan itse karsintakilpailuun.

Aika-ajojen tulosluettelosta löytyy sijalta 11 nimi Christer AJ Andersson. Hänet muistetaan Hocken pirteästä esityksestä, joka toi päälähdön kahdeksannen sijan sekä sitä kautta myös paalun sprinttilähtöön. Matka katkesi kuitenkin heti ensimmäisellä kierroksella, mutta kun kerran menestykseen makuun pääsee, on siitä kovin vaikeaa päästää irti. Inertian tuorein värväys on nostanut itsensä kertaheitolla esiin, ja häneltä voidaankin kokemuksen karttuessa odottaa isoja tekoja.

Tässä vaiheessa varmasti herää kysymys; eikös hän ollut aika-ajoissa vasta 11.? Hyvä suoritus tulokkalta, mutta onko se moisen ylistyksen arvoista?

Kyllä on, kun katsoo tuloksia tarkemmin. Hockenheimin avauskierroksen tapahtumista Andersson sai nimittäin 10 sijan lähtöruuturangaistuksen. Christer oli aika-ajojen toiseksi nopein kuljettaja, heti tallikaveri Vitikaisen jälkeen. Kierrosaika 1:19.629 jäi ainoastaan neljä sadasosaa Matiaksesta, ja oli nopeampi kuin esimerkiksi Kaidesojan noteeraus. Ymmärrättekö nyt, miksi tätä kaveria kannattaa ihan oikeasti pitää silmällä?

Toinen maininnan arvoinen tulokassuoritus löytyy hetin Anderssonin perästä; CoRe SimRacingin väreissä ajava Oskari Rinne jäi yhden vaivaisen tuhannesosan Jonne Heikkisestä, ja näin joutuu hakemaan vauhtia esikarsintakilpailuiden kautta. Talli on kansainvälisesti merkittävä, mutta tämän sarjan edustus on Oskarin varassa, eikä se varmastikaan ole optimaalinen tilanne. Siitä huolimatta on turkulainen löytänyt hyvän tahdin, jolla todennäköisesti taistellaan taas kerran kärkikymmenikön paikoista. Vauhtia löytyy, se on ihan selviö. Voidaankin vain kuvitella, mihin Rinne pystyisi jos olisi jäänyt Inertian riveihin - kettuautot kun ovat melkoisessa lennossa tällä kaudella.

Heistä puheen ollen löytyy seuraavalta sijalta, yllätys yllätys, taas Inertian värejä kantava kuljettaja. Eero Tuominen ei ole vielä päässyt aivan samaan vireeseen mitä esim. Porsche 911:n ratissa ollaan nähty, mutta 13. sija on ihan mukiinmenevä suoritus. Viereltä löytyy Glacier Racingin Sami Ristolainen, jonka matka Hockenheimissa päättyi selvästi ennen aikojaan. Nyt asetelmat ovat kuitenkin huomattavasti paremmat, ja mies tullaan hyvin suurella todennäköisyydellä näkemään sunnuntain karsintakilpailussa. Samoin siellä tulee olemaan Inertian Ilkka Kattilakoski, aika-ajojen 4. nopein kuljettaja joka kuitenkin Anderssonin tavoin sai kärsiä Hockenheimin tekosistaan. Ilkka on tunnettu varmana ja puhtaana kilpailijana, joten kahden viikon takainen tuhmailu tuskin tulee toistumaan.

Muita poimintoja esikarsintoihin lähtiessä ovat Black Star -kaksikko Miika Haapanen - Toni Lähteenmäki sijoilla 25 ja 26, sekä aika-ajoissa 30 huonommalle puolelle jäänyt nelikko. Vuoden 2019 eSM-finalisti, Blue Rose Teamin formulaässä Jarno Sippola oli 33., selvästi kauempana kärjestä kuin vaasalainen on yleensä totuttu näkemään. Formuloista kun puhutaan, niin missä on JJ? No, Nylander lähtee sijalta 34, mutta tulee luultavasti parantamaan otteitaan kauden edetessä - kokemus ja taito ovat kuitenkin aivan huippuluokkaa. Myös moninkertainen eSM-finalisti Antti Pihlaja löytyy tästä ryppäästä, yllättävän kaukana kärjestä - samoin koko kansan Teemu Toikka, jonka pääpaino tällä hetkellä kuitenkin lienee ovaalipuolella. Syystäkin, onhan kouv- iittiläinen tosissaan taistelemassa paikasta MM-sarjassa. Se on paikka, jossa suomalaisista nykyformaatissa on nähty ainoastaan Teemu Iivonen.

Mainittakoon, että 70 parhaan joukkoon riitti tällä kertaa aika 1:21.225, eli 1.6 sekuntia kärkeä hitaampi noteeraus. Helposti puhutaan ylläolevienkin kuljettajien kohdalla pettymyksestä, mutta eroa kärkeen tuli kuitenkin vain hieman yli puoli sekuntia. Se kertoo jotain tämän vuoden tasosta.

 

Esikarsintojen lähtöruudukko:

 

1. Karsintalähtö

1. Christer AJ Andersson 2. Sami Ristolainen
3. Ilkka Kattilakoski 4. Jesse Telkkälä
5. Tomi Katila 6. Ville Iivanainen
7. Marko J Kela 8. Toni Lähteenmäki
9. Antti Levoska 10. Eetu Vainiokangas
11. Jussi Pohjola 12. JJ Nylander
13. Antti Pihlaja 14. Niko Arvilommi
15. Joonas Lappalainen 16. Jukka-Pekka Ollikainen
17. Atte Nykänen 18. Suvi Jyrkiäinen
19. Henri Berg 20. Henri Pihlajikko
21. Matti Laukkanen 22. Timo Puustinen
23. Teijo Räisänen 24. Aaro Lehtinen
25. Mikko Lahtinen 26. Toni Limnell
27. Henri Tuomaala 28. Otto Hietala
29. Ari Härö 30. Mikko Kytö

 

2. Karsintalähtö

1. Oskari Rinne 2. Eero Tuominen
3. Timo Karjalainen 4. Henry Salmén
5. Teemu Valkeejärvi 6. Mika Vähämäki
7. Toni Reunanen 8. Miika Haapanen
9. Teemu Ulmanen 10. Juuso hietala
11. Kimmo Rovanperä 12. Jarno Sippola
13. Teemu Toikka 14. Lassi Juurinen
15. Kosti Aho 16. Roope A Kurkipää
17. Kalle Erkkilä 18. Johannes Vahala
19. Jani Ryhänen 20. Ville Haatainen
21. Dan Puha 22. Janne Sainisto
23. Markus Aaltonen 24. Joni Taipale
25. Janne Kokkala 26. Otto Hyttinen
27. Juho Tillonen 28. Tommy M Unhola
29. Sami A Mannila 30. Joni-Pekka Jakonen

 

Esikarsintakilpailut ajetaan sunnuntaina kello 15 alkaen, ja karsintakilpailu on luvassa kello 19:00. Illan päälähtö ja sprinttilähtö on katsottavissa suorana lähetyksenä Yle Areenasta sekä Yle E-urheilun Twitch-kanavalta. Tervetuloa seuraamaan!