Nyt voi sanoa että datatreenillä olisi pitänyt aloittaa. Edellisellä kerralla ongelma oli shikaanien keskiosat, nyt mentiin niissä lähellä maksimia. Suuri yllätys oli kovat jarrutukset, joissa jokaisessa oli 0,3sek löysää. Kierroksella siis melkein sekunti ja juuri parhaissa ohituspaikoissa.

Aika-ajossa tuli hyvä kierros, tavoite oli 50.8 tai jopa 50.5 uudella jarrutekniikalla. 50.3 olikin sitten mukava yllätys.

Sprintissä oli tulossa oma maksimi, Viljakainen ahdisti useamman kierroksen 0,7-1,3 sek päässä, muttei ikinä päässyt imuun. Sitten vilkaisin sillan alla että ero repesi 2,7 sekuntiin, eli siellä oli joku pieni lipsaus sattunut ja peli oli selvä. Tästä sitten välittömästi linjan missaus ja Ascarissa kanttikivestä hiekalle. Tuuri kävi kun pysähtyi 30cm ennen kaidetta ja autolla pääsi vielä maaliin.

Päälähdössä homma olikin sitten taputeltu jo ennen ensimmäistä mutkaa, en osannut päättää koittaisinko ohittaa Viljakaista vai ajaa siististi peräkkäin shikaaniin. Jarrutuksessa emmin ja katsoin sivulle, sitten kuulinkin hiekan ropsaisun pyöräkotelossa. Auton vääntäminen väkisin takaisin pakkaan olisi ollut riski, joten ajoin vain suoraan nurmikon kautta jarrualueelle ja stoppasin auton sinne. Viimeseltä sijalta pari taktisesti hyvää ohitusta, odotin pari kierrosta täydellistä vauhtia pääsuoralle, jolloin ohitus onnistuisi varmasti. Kolmannella kerralla onnisti ja lisäksi sain oman päivän parhaan sektorin heti T4-T5, jolloin Laine putosi imusta. Hyviä ratkaisuja, pitäisi vaan treenata pakassa ajamista enemmän.